1. joulukuuta 2026 tapahtuu jotain mielenkiintoista Suomenlahden toisella puolella. Ruotsi ottaa käyttöön Sverige-id:n – maan uuden valtion myöntämän sähköisen henkilöllisyyden.
Suomalaisesta näkökulmasta tämä ei ehkä kuulosta kovin dramaattiselta. Suomessa olemme tottuneet käyttämään useita erilaisia tapoja tunnistautua digitaalisesti, kuten verkkopankkitunnuksia, mobiilivarmennetta ja sähköistä henkilökorttia.
Ruotsissa tilanne on erilainen. Siellä erityisesti BankID on ollut jo vuosien ajan hallitseva ratkaisu digitaaliseen tunnistautumiseen.
Miksi Ruotsi siis ottaa nyt käyttöön valtion myöntämän sähköisen henkilöllisyyden?
Tässä artikkelissa pyrin antamaan siihen yksinkertaisen vastauksen.
Ruotsissa on jo BankID – miksi siis Sverige-id?
Ensinnäkin: Sverige-id:tä ei oteta käyttöön siksi, että BankID ei toimisi. Päinvastoin. Miljoonat ruotsalaiset käyttävät BankID:tä päivittäin esimerkiksi kirjautumiseen, pankkipalveluihin ja digitaaliseen allekirjoittamiseen.
BankID on kuitenkin yksityinen palvelu.
Sverige-id:n myötä Ruotsi saa sähköisen henkilöllisyyden, jonka valtio itse myöntää Polismyndighetenin kautta. Sen tavoitteena on muun muassa vahvistaa digitaalisen infrastruktuurin toimintavarmuutta, tehdä digitaalisesta tunnistautumisesta mahdollinen yhä useammalle ja tarjota Ruotsille valtion myöntämä sähköinen henkilöllisyys korkeimmalla luottamustasolla.
Sverige-id ei siis ole tarkoitettu BankID:n korvaajaksi. Pikemminkin kyse on siitä, että digitaalisesta identiteetistä on tullut niin tärkeä osa yhteiskunnan infrastruktuuria, että valtio haluaa ottaa siitä myös vastuuta.
Mikä Sverige-id on?
Sverige-id on Ruotsin valtion myöntämä sähköinen henkilöllisyys, jonka myöntää Polismyndigheten. 1. joulukuuta 2026 alkaen Ruotsin kansalaiset ja Ruotsissa vakituisesti asuvat henkilöt voivat hakea sitä.
Sverige-id on Ruotsin digitaalisen hallinnon viranomaisen Diggin hyväksymä luottamustasolle 4 – Ruotsin sähköisten henkilöllisyyksien korkein luottamustaso.
| Käyttöönotto | 1. joulukuuta 2026 |
|---|---|
| Myöntäjä | Polismyndigheten |
| Tyyppi | Valtion myöntämä sähköinen henkilöllisyys |
| Luottamustaso | Taso 4 |
| Korvaako BankID:n? | Ei |
Viimeinen kohta on tärkeä: Sverige-id täydentää nykyisiä sähköisiä tunnistautumisratkaisuja eikä korvaa BankID:tä.
Pohjoismaissa on erilaisia malleja
Suomesta katsottuna kehitys on erityisen kiinnostavaa, koska meillä digitaalinen tunnistautuminen perustuu erilaiseen malliin.
Suomessa ei ole yhtä ainoaa sähköistä henkilöllisyyttä, jota kaikki käyttäisivät. Sen sijaan suomalaiset voivat tunnistautua digitaalisesti esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella ja sähköisellä henkilökortilla.
Suomalainen malli perustuu siis useisiin tunnistautumisvaihtoehtoihin, joita voidaan käyttää eri palveluissa ja eri tilanteissa.
Ruotsi puolestaan ottaa nyt käyttöön valtion myöntämän sähköisen henkilöllisyyden täydentämään markkinoilla jo olevia yksityisiä ratkaisuja.
Kun katsomme muita Pohjoismaita, löydämme jälleen erilaisia malleja. Norjassa käytössä ovat muun muassa BankID ja julkinen MinID, kun taas Tanskassa MitID toimii laajasti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
Yhtä yhteistä pohjoismaista mallia digitaaliseen identiteettiin ei siis ole.
Yritysten näkökulmasta ei kuitenkaan ole kaikkein olennaisinta, mikä malli on oikea. Olennaisempaa on se, että tunnistaudumme digitaalisesti eri tavoin eri Pohjoismaissa.
Jos lähetät saman asiakirjan suomalaiselle, ruotsalaiselle ja norjalaiselle, heillä ei välttämättä ole käytettävissään samoja sähköisiä tunnistautumismenetelmiä.
Asiakirja voi olla sama. Prosessi voi olla sama. Mutta tapa, jolla henkilö tunnistautuu, voi olla erilainen.
Mitä suomalaisten yritysten kannattaa tehdä Sverige-id:n vuoksi?
Useimpien suomalaisten yritysten ei tarvitse tehdä Sverige-id:n vuoksi mitään juuri nyt.
Jos teillä kuitenkin on ruotsalaisia asiakkaita, työntekijöitä tai yhteistyökumppaneita – tai toimitte muuten Pohjoismaiden välillä – kehitys on hyvä syy tarkastella, kuinka joustava digitaalisen allekirjoittamisen ratkaisunne todella on.
Erityisesti kannattaa kysyä:
- Voimmeko käyttää eri maiden sähköisiä tunnistautumismenetelmiä?
- Voivatko eri vastaanottajat tunnistautua eri tavoin samassa allekirjoitusprosessissa?
- Voimmeko käyttää samaa allekirjoitusprosessia eri Pohjoismaissa?
- Voimmeko ottaa käyttöön uusia tunnistautumismenetelmiä tarpeen mukaan?
- Onko ratkaisumme valmis EUDI Walletin kehitykseen?
Ratkaisua ei tarvitse valita kaikkien niiden tunnistautumismenetelmien perusteella, joita ehkä tulevaisuudessa tulee markkinoille. Valitsisin kuitenkin ratkaisun, joka on riittävän joustava, jotta prosesseja ei tarvitse rakentaa uudelleen aina markkinoiden muuttuessa.
Tukeeko Addo Sign Sverige-id:tä?
Kyllä.
Jos olet jo Addo Signin asiakas, sinun ei tarvitse tehdä mitään tässä vaiheessa. Kun Sverige-id tulee saataville Addo Signissa, se on jälleen yksi sähköisen tunnistautumisen menetelmä, jota voit käyttää allekirjoitusprosesseissasi.
Juuri tässä on useiden digitaalisten tunnistautumismenetelmien yhdistämisen etu samaan ratkaisuun. Sinun ei tarvitse rakentaa allekirjoitusprosessejasi uudelleen aina, kun markkinoille tulee uusi sähköinen tunnistautumismenetelmä.
Jos sinulla on kysyttävää Sverige-id:stä tai siitä, mitä kehitys tarkoittaa allekirjoitusprosesseillenne, olet tietenkin aina tervetullut ottamaan meihin yhteyttä.
Esben Emborg
Nykyään työskentelen Addo Signilla viestinnän, sisällöntuotannon ja markkinoinnin parissa. Hyödynnän työssäni muun muassa kokemustani suunnittelusta ja digitaalisista tuotteista tehdäkseni monimutkaisista aiheista helpommin ymmärrettäviä.